Uutisjousi Torstai 25. maaliskuuta 2004

Teksti ja kuvat © toimittaja Matti Juusela

Suomalainen hirsitalo syntyy perinteistä

Jykevä hirsi pitää puolensa

"Perinnehirsi on ylivoimainen materiaali"

Hirsitalot palaavat maisemaan

”Läpi historian nähtynä Suomessa on tehty ylivoimaisesti eniten rakennuksia perinteisestä hirrestä perinteisin työmenetelmin. Kokemus opetti tekijöille hirsirakentamisen niksit. Työn jälki oli käytännöllistä, kestävää ja kaunista. Nyt meillä ymmärretään taas perinnehirren päälle ja puunlämpimät kodit tulevat takaisin”, Mikko Vartiainen puhuu hirsitalotyömaalla Hamulassa. Maaninkalainen Mikko Vartiainen työkumppaneineen on erikoistunut perinnerakentamiseen parinkymmenen vuoden ajan. Maaningan Tavinsalmella toimiva Suomen Perinnehirsi Ky työllistää neljä miestä. Yrityksen toimialueena onkin koko Suomi. Uuden perinnehirsirakentamisen ohessa työryhmä kunnostaa vanhoja hirsirakennuksia ja siirtää niitä toiveiden mukaan paikasta toiseen.

”Oikeaoppisen hirsirakentamisen perinne on pitkä verrattuna teolliseen talotuotantoon tai betonirakentamiseen. Betonin kuviteltiin olevan ikuista, mutta nykyisin joudutaan purkamaan ja särkemään muutaman vuoden ikäisiä taloja. Massiivista liimapalkkihirttä mainostetaan paljon, mutta sen käytännön kestävyys tiedetään lopullisesti vasta vuosikymmenten kuluttua.” ”Nyt keskustellaan asuintalojen terveellisyydestä, ilmanvaihdosta ja energiataloudellisuudesta. Perinnehirsi on joka suhteessa parhaimpia. Hirsiseinä hengittää ja toimii jopa luonnollisena lämmönvaihtimena. Ulospäin menevä ilma lämmittää puumassassa sisäänpäin työntyvän ilman. Villaeristeinen talo vaatii erillisen ilmanvaihto- ja lämmöntalteenottojärjestelmän”, Mikko Vartiainen selvittää.

Perinnetyökalut hakusessa

Hirsitalon rakentamisessa ovat kunniassa vanhat rakennustekniikat. Työkalut ovat suurelta osin uudenlaisia, mutta esimerkiksi nykyajan poranterät häviävät laadussa entisille kyläseppien tekemille. Kyläsepän kaira uppoaa puuhun kuin juustoon, sen sijaan nykyterän kiertämiseen tarvitaan porakoneesta vääntötehoa moninkertainen määrä. ”Ostamme kiitollisina vanhoja hirsipuutyökaluja. Sellaisia ovat kairat ja erilaiset veistokirveet kuten piilukirves ja kourukirves. Nykytekniikan tietysti hyödynnämme. Hirsiä siirrellään radio-ohjattavan puomin avulla. Turvakypärässäni on kännykkäpuhelimen kuuloke,” Vartiainen mainitsee. ”EU oli kieltää tervan käytön. Sellainen älyttömyys hätkähdytti kaltaistani perinnetalojen rakentajaa. Terva on ikiaikainen lahonsuoja-aine, jota mekin käytämme.

Hirsien väliin laitamme eristeeksi pellavanauhan, mutta jos joku haluaa sammaltilkkeen ja on valmis erikoisuudesta maksamaan, niin sekin onnistuu”, Vartiainen naurahtaa. Rakennuspuu hankitaan pääsääntöisesti aina sieltä, missä rakennamme. Pohjois-Savossa hyödynnetään täkäläisiä metsiä. Ikipuuta ja niin sanottua aarnipuuta on saatavissa enää Pohjois-Suomesta ja Venäjältä. Siilinjärven Hamulassa sahuriyrittäjä Heikki Hokkanen on vuosien ajan kehittänyt Vartiaisen kanssa menetelmiä perinnehirsien sahaamisessa. Oikea sahaustekniikka on löytynyt. ”Arvostan kovasti näitä miehiä, jotka elvyttävät perinnerakentamista ja pitävät yllä suomalaisen työn mainetta. He ovat hyvällä asialla”, Hokkanen totesi seuratessaan hirsien työstämistä ja hirsirakennuksen kasausta.